Alustaekosysteemien kehittäminen
Alustatalouden vahvistuminen konkretisoituu alustaliiketoiminnan ja alustojen luoman uuden lisäarvon kautta.
Alla kuvataan alustaekosysteemien luomisen viitekehys, lyhyt ohjeisto, jonka avulla alustatoimijat voivat kohdistaa yhteiset kehitystoimet asiakasarvon maksivoiviin kohtiin kussakin valitussa teemassa. Viitekehys soveltuu työkaluksi hahmottaa tiekarttaan liittyviä ja kehittyviä ekosysteemejä. Samalla se auttaa yksittäinen toimijoita ja toimijajoukkoja hahmottamaa omaan toimintakenttäänsä soveltuvaa ekosysteemiä ja/tai alustaratkaisuja.
Alla kuvataan alustaekosysteemien luomisen viitekehys, lyhyt ohjeisto, jonka avulla alustatoimijat voivat kohdistaa yhteiset kehitystoimet asiakasarvon maksivoiviin kohtiin kussakin valitussa teemassa. Viitekehys soveltuu työkaluksi hahmottaa tiekarttaan liittyviä ja kehittyviä ekosysteemejä. Samalla se auttaa yksittäinen toimijoita ja toimijajoukkoja hahmottamaa omaan toimintakenttäänsä soveltuvaa ekosysteemiä ja/tai alustaratkaisuja.
Alustaliiketoiminnan ja -ekosysteemien suunnittelu ja potentiaalin arviointi lähtee liikkeelle valitun teema-alueen kokonaisarvioinnista. On pohdittava valitun teeman nykytilaa, trendejä, muutosnopeutta ja -suuntaa, uhkia, mahdollisuuksia ja arvonluonnin mekanismeja. Tunnistettavat teema-aluetta kohtaavat ja/tai koettelevat muutokset luovat sen perusteita haastavan murroksen, mikä tyypillisesti avaa uusia mahdollisuuksia uusien liiketoimintamallien kehittymiselle. Näin huomio keskittyy teema-alueen keskeisten muutosajureiden pohdintaan (esim. kestävän kehityksen trendit, hyvinvointitrendit, kaupungistuminen, elinikäisen oppimisen tarpeet tai sivuvirtatalouden nousu). Miksi kehitys kulkee tunnistetuun suuntaan? Millä aikataululla muutoksen odotetaan alkavan vaikuttaa teema-alueelle toimivien asiakasryhmien käyttäytymiseen ja valintoihin?
Avaintrendien ja muutosajureiden asettamassa viitekehyksessä huomio voidaan seuraavaksi siirtää asiakasarvon luomismalleihin ja kysynnän luonteen pohdintaan. Seuraavassa kuvatussa yleisessä alustaekosysteemien kehittämisen viitekehyksessä on tunnistettu viisi toisiinsa läheisesti kytkeytynyttä asiakasluokkaa:
Kunkin luokan toimijat lähestyvät kulloinkin tarkasteltavana olevaa teemaa väistämättä omista lähtökohdistaan, omaa arvontuottoaan maksimoiden (esim. palvelutarpeet, optimointivaateet, uusien tuotantomallien kehitys, ympäristövastuut, hintaoptimointi tai hankintojen optimointi). Näin ollen alustaekosysteemien kehittäjäjoukon on perehdyttävä laaja-alaisesti kaikkien ryhmien odotuksiin ja visioihin tulevista palvelutarpeista.
Avaintrendien ja muutosajureiden asettamassa viitekehyksessä huomio voidaan seuraavaksi siirtää asiakasarvon luomismalleihin ja kysynnän luonteen pohdintaan. Seuraavassa kuvatussa yleisessä alustaekosysteemien kehittämisen viitekehyksessä on tunnistettu viisi toisiinsa läheisesti kytkeytynyttä asiakasluokkaa:
- loppukäyttäjät, kuluttajat
- avainasiantuntijaryhmät
- yritykset, teknologiatoimittajat, palvelutarjoajat
- kehitysyhtiöt, tutkijat, laitokset
- julkisen sektorin toimijat
Kunkin luokan toimijat lähestyvät kulloinkin tarkasteltavana olevaa teemaa väistämättä omista lähtökohdistaan, omaa arvontuottoaan maksimoiden (esim. palvelutarpeet, optimointivaateet, uusien tuotantomallien kehitys, ympäristövastuut, hintaoptimointi tai hankintojen optimointi). Näin ollen alustaekosysteemien kehittäjäjoukon on perehdyttävä laaja-alaisesti kaikkien ryhmien odotuksiin ja visioihin tulevista palvelutarpeista.
Kun asiakasarvon maksimoivat perusteet ovat hallussa, on aika alkaa hakea vaihtoehtoisia malleja alustaekosysteemin kehittämiseen. Siirrytään miettimään ekosysteemin ydintehtävää, kumppanuusmalleja, organisoitumista ja mahdollisten liiketoimintamallien (liitteessä 2 kuvataan seitsemän vaihtoehtoista pelistrategiaa alustaliiketoimintapohdinnan tueksi) soveltuvuutta muuttuvan todellisuuden avaamiin mahdollisuuksiin. Tyypillisesti tähän pohdintaan kutsutaan mukaan toisiaan täydentävä joukko eri alan asiantuntijoita, millä varmistetaan valittavien mallien poikkialaisuus ja horisontaaliset kytkökset toisiin teemoihin, ekosysteemeihin ja osaajaverkostoihin.
Ekosysteemiyhteistyön mallien selkeydyttyä on aika pohtia millaisin osaamis- ja tuotannontekijäyhdistelmin malli saadaan tehokkaimmin ja tuottavimmin toteutumaan. Alustaekosysteemienn kehittäjät tekevät valintoja soveltuvista avainteknologiaratkaisuista (esim. lohkoketjujen ja tekoälyn käytöstä, 5G tietoliikenneverkko- tai pilviratkaisuista) ja alustan toiminnallisuuksia tukevista teknisistä mahdollistajista (esim. palveluarkkitehtuurista tai rajaresurssien optimoinnista). Samaan aikaan tulee päättää millaisia data-aineistoja, -varantoja ja -virtoja yhdistellään kokonaisuuden tueksi. Teemakohtaisesti on myös mietittävä optimaaliset reaalimaailman ja digivarantojen yhdistelmät (esim. liikenneinfran käyttö digitaalisten ratkaisujen mahdollistajana).
Tämän jälkeen alustaekosysteemin keskiöön voidaan alkaa suunnitella vaihtoehtoisia alustamalleja. Samassa kontekstissa tai valitulle teema-alueelle on yleensä helppo kuvitella useampia alustaratkaisuja. Lukumäärä vaihtelee yhdestä lukuisiin. Näin kannattaakin tehdä ja samalla hahmottaa oman alustaratkaisun ja ekosysteemin kilpailutilannetta sekä yhteistoimintaverkoston kattavuutta kokonaisratkaisun toteuttajana.
Heti alusta alkaen kannattaa lähteä siitä, että alustaliiketoiminta on ikään kuin elävän organismin luomista. Onnistuessaan alusta, sen toteuttama liiketoiminta ja sitä ympäröivä ekosysteemi ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristöönsä. Alustaliiketoiminta on näin jatkuvassa liikkeessä ja liike kertoo sen elinvoimasta. Pysähtyminen johtaa helposti siihen, että ekosysteemissä mukana olevat asiakkaat ja toimijat alkavat hakeutua uusiin elinvoimaa uhkuviin liiketoimintaympäristöihin.
Ekosysteemiyhteistyön mallien selkeydyttyä on aika pohtia millaisin osaamis- ja tuotannontekijäyhdistelmin malli saadaan tehokkaimmin ja tuottavimmin toteutumaan. Alustaekosysteemienn kehittäjät tekevät valintoja soveltuvista avainteknologiaratkaisuista (esim. lohkoketjujen ja tekoälyn käytöstä, 5G tietoliikenneverkko- tai pilviratkaisuista) ja alustan toiminnallisuuksia tukevista teknisistä mahdollistajista (esim. palveluarkkitehtuurista tai rajaresurssien optimoinnista). Samaan aikaan tulee päättää millaisia data-aineistoja, -varantoja ja -virtoja yhdistellään kokonaisuuden tueksi. Teemakohtaisesti on myös mietittävä optimaaliset reaalimaailman ja digivarantojen yhdistelmät (esim. liikenneinfran käyttö digitaalisten ratkaisujen mahdollistajana).
Tämän jälkeen alustaekosysteemin keskiöön voidaan alkaa suunnitella vaihtoehtoisia alustamalleja. Samassa kontekstissa tai valitulle teema-alueelle on yleensä helppo kuvitella useampia alustaratkaisuja. Lukumäärä vaihtelee yhdestä lukuisiin. Näin kannattaakin tehdä ja samalla hahmottaa oman alustaratkaisun ja ekosysteemin kilpailutilannetta sekä yhteistoimintaverkoston kattavuutta kokonaisratkaisun toteuttajana.
Heti alusta alkaen kannattaa lähteä siitä, että alustaliiketoiminta on ikään kuin elävän organismin luomista. Onnistuessaan alusta, sen toteuttama liiketoiminta ja sitä ympäröivä ekosysteemi ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristöönsä. Alustaliiketoiminta on näin jatkuvassa liikkeessä ja liike kertoo sen elinvoimasta. Pysähtyminen johtaa helposti siihen, että ekosysteemissä mukana olevat asiakkaat ja toimijat alkavat hakeutua uusiin elinvoimaa uhkuviin liiketoimintaympäristöihin.
Alustataloudelle tyypillistä ovat perinteiset toimialasiilot haastavat liiketoimintamallit. Samalla, kun temaattiset alustaekosysteemikuvaukset ovat hyödyllisiä rajausten tekemiseksi valitun teeman sisällä, ekosysteemitoimijoiden on syytä arvioida eri teemojen välisiä yhteyksiä ja tunnistaa niistä mahdollisesti muodostettavissa olevia yhdistelmiä alustaliiketoiminnan skaalaamiseksi
